Suomessa pyritään tukemaan hyvin opiskelija-asumista; valtiolta voi hakea tukea niin opiskelemiseen kuin myös asumiseenkin. Asuntoja on niin sanotusti korvamerkitty opiskelijoille ja opintotukijärjestelmämme tulee opiskelija-asumista rahallisesti.

Mistä opiskelija-asunto

Suosituimmissa opiskelija-kaupungeissa on tarjolla opiskelija säätiöiden, kaupunkien opiskelijoita varten perustamien kiinteistöosakeyhtiöiden ja muiden suurten asuntosijoitus ja kiinteistöyhtiöiden opiskelija-asuntoja. Myös monilla oppilaitoksilla on tarjottavana omia asuntoloita opiskelijoilleen.

Toki moni opiskelija joutuu hankkimaan asuntonsa myös suoraan vapailta markkinoilta, sillä kysyntä asunnoille on suurta varsinkin kaupungeissa, joissa on useampia oppilaitoksia. Tämä aiheuttaa varsinkin heinä-elokuussa ryntäyksen vuokra-asuntomarkkinoille, kun useimmat oppilaitokset tiedottavat opiskelijavalinnoistaan. Yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on erittäin korkea, mutta moni päätyykin vuokraamaan isomman asunnon yhdessä opiskelukaverinsa tai kaveriensa kanssa. Kolmioita löytyy markkinoilta helpommin ja yhdessä asuminen vähentää jokaisen asumiskuluja. Tietenkin yhteisasuminen tuo myös turvallisuutta ja seuraa, varsinkin jos on muuttamassa ensimmäiseen omaan kotiinsa.

Opiskelija-asumisen rahoittaminen

Suomessa opiskelijoilla kansainvälisesti poikkeuksellinen oikeus opintotukeen ja asumistukeen, sekä valtion takaamaan opintolainaan, johon jokaisella koko aikaisella opiskelijalla on oikeus. Poikkeuksena on, että mikäli opiskelijan tulot ovat sen verran isot tai nuorempien opiskelijoiden vanhempien tulot ovat sen verran hyvät, niin tuen määrä myös vähenee. Mutta pääsääntöisesti jokainen kokopäiväisesti opiskeleva on oikeutettu hakemaan kansaineläkelaitoksesta tukea opiskeluunsa. Tuki ei luonnollisesti kata kaikkia kuluja mitä omillaan asuvalla opiskelijalla on, mutta antaa hyvän ja vakaan pohjan kaikille pystyä opiskelemaan.

Ongelmallista monille opiskelijoille on, että kun opinnot taukoavat kesän ajaksi, niin myös asumisen ja opiskelun tuki jää tauolle. Tämä tarkoittaa jokavuotista kamppailua vapaista kesätyöpaikoista heille, jotka eivät mahdollisesti jo talven mittaan opiskelun ohella rahoita elämistään osa-aikaisilla töillä.

Tyypillisiä työpaikkoja opiskelijoille ovat sanomalehtien jakaminen, kaupanalan ja puhtaanapitoalan työt. Toki opintojen edetessä ja työkokemuksen karttuessa myös työmahdollisuudet laajentuvat ja oman opintoalan työt luonnollisesti hyödyttävät niin taloutta kuin tulevaisuuden työsuunnitelmiakin.

Opiskelijoiden on myös hyvä katsoa, onko mahdollista rahoittaa opiskeluaan ja elämistään opiskelijoille tarkoitetuilla apurahoilla tai stipendeillä. Opiskelijoiden apurahoja ja stipendejä voi hakea muun muassa eri säätiöiltä ja järjestöiltä. Apurahaa hakiessa on hyvä huomioida, että mihin tarkoitukseen ja millä rajoituksilla apurahaa ja stipendiä jaetaan.

Opiskelija-asumisessa huomioitavaa

Monille opiskelijoille tärkeimmät kriteerit asunnolle ovat: hinta, hyvät kulkuyhteydet niin oppilaitokseen kuin myös palveluihin, sekä hyvä internet yhteys. Luonnollisesti opiskelija elämään kuuluu myös hauskanpito ja moni voi ajatellakin opiskelija asuntoloiden tai asuntokeskittymien olevan suhteellisen rauhattomia. Useimmat opiskelija-asuntoja sisältävät talot ovat kuitenkin aivan yhtä rauhallisia kuin mikä tahansa muukin asuintalo ja mukavana lisänä on, että kanssa-asujat ja naapurit ovat usein hyvin samanhenkisiä, sekä samassa elämäntilanteessa.

Opiskelija-asunnon kalustaminen

Usein opiskelija-asuntoloiden soluasunnot ja jotkut asunnoista ovat valmiiksi kalustettuja. Kalusteet ovat peruskalusteita ja vanhempien asuntojen kalusteissa elämänjäljet näkyvät. Omilla lisäkalusteilla ja tavaroilla väliaikaisenkin asumisratkaisun saa tuntumaan kotoiselta. Kalustamattoman asunnon vuokraaminen voi aiheuttaa lisäkuluja, jos ei omista entuudestaan huonekaluja, joilla kalustaa kotiaan. Ikean, Jyskin ja muiden edullisten huonekalukauppojen tulo markkinoille on tuonut helpotusta opiskelijoiden huonekaluhankintoihin. Toki monen opiskelijan koti on hauska yhdistelmä vanhemmilta ja isovanhemmilta saatuja kalusteita, uusia kaupasta ostettuja kalusteita, sekä kirpputorilta ja kierrätyskeskuksista haalituista kalusteista.

Moni nuori alkaa myös valmistautua tulevaan itsenäistymiseen jo useamman vuoden ennen muuttoa. Moni on saanut astia-sarjoja ja muita kosin hyötyesineitä lahjaksi rippijuhlista lähtien. Astia-sarjojen kerääminen ja lahjaksi ostaminen on erittäin suomalainen ilmiö, jota ulkomailla ei juurikaan tunneta. Toki tämä muuttoon valmistautuminen etukäteen tulee vähentämään kuluja huomattavasti, kun opiskelemaan lähtö tulee ajankohtaiseksi.